HCG 60

Tosi nopeasti laskenut tuo raskaushormonin arvo. Kävin aamulla ultrassa todenäköisesti viimeisen kerran kohdunulkoisen takia. Enää ei pitäisi tulla mitään yllättävää vuotoa vatsaonteloon tai mitään muutakaan. Masennuin tosin aika paljon, kun kysyin lääkäriltä seuraavista kuukautisista. Voivat kuulemma tulla vaikka kuukauden tai puolentoista kuukauden päästä......prkl!!!! Ärsyttää.. siihen asti pitäisi olla kondomi linja. Alkuviikosta heiluteltiin peittoa ja annoin miehen tulla sisälleni... huups.. :D Noh mä ajattelin, että kierto on varmaan lopuillaan, kohta alkaa uudet kuukautiset, niin eihän se enää näin kierron loppuvaiheessa haittaa :) 

Ei ultran mukaan ainakaan ollut irronnut munasolua, niin ei kai siitä sitten mitään haittaa ollut. Oon aina syönyt pillereitä, niin ei tuo kondomin käyttö ole ikinä houkutellut. En tiiä onko niitä edes meillä?  O_o

Olen silloin tällöin haaveillut ääneen: että mieheni tekisi meille illallista viinin kera (jotain muuta kuin perus spagetti jauhelihakastike linjaa) Nyt mies puhunut koko alkuviikon, että hän aikoo valmistaa tällaisen illallisen meille sunnuntaina. ODOTAN SITÄ INNOLLA!! :) Jääkaappiin on ilmestynyt jo jotain purkkeja joihin en saa koskea. Hän tuntuu kovasti suunnittelevan iltaa ja pähkäilee kuinka saisi ajoituksen oikeaksi töistä tuloani varten. On se herttainen.. en ole monesti nähyt sitä tuollaisena. Täytyy olla vain onnellinen, että se näkee niin paljon vaivaa illallista varten. Sopivat viinitkin on jo valittuna :)

Yritän olla nyt miettimättä niitä kuukautisia, ettei tarvii joka kerta vessassa tarkistaa alushousuja perhosia vatsassa. Ainiin.. "keskenmeno" vuotoa on vieläkin. Just sillei rasittavalla tavalla, että täytyy koko ajan olla jokin pikkuhousunsuoja.

Suhde pohdintaa

Parisuhde on aina ylä- ja alamäkiä. Näin ainakin meilläpäin. Tällä hetkellä on taas ihanan rakastunut olo ja ihailen miestäni. Vaikka hänessä onkin pieniä heikkouksia välillä, kuten ruuan laiton jälkeen on aina vaikeuksia muistaa pyyhkiä pöytien tasot ruuan murusista. Se on kuitenkin pientä, eikä haittaa itse suhteeseen :D Suurempia heikkouksia on tuntuu olevan silloin, kun tuntuu ettei hän huomioi minua tarpeeksi. Aivan kuin olisimme kämppiksiä.. lakanoiden välissä ei ole ollut aikoihin säpinää, eikä päivisin pieniä pusuttelu hetkiä. Toisinaan pitäisi katsoa myös itseään peiliin, eikä aina kuvitella vian olevan miehessä. "olenko tehnyt kaikkeni, jottei näin olisi..?" ...tuskin.

Se miten hän ajattelee minua pienillä teoillaan, tuntuu todella hyvältä. Tänäänkin hän tuli ruokkikselle töistä ja oli ostanut ruokaa minullekin. Yleensä teen ruuan aamupäivällä, jotta hän saa syödä ruokkiksella. Eilen tulin töistä kuitenkin vasta puolen yön jälkeen ja koirallamme oli maha ilmeisesti sekaisin ja piti ulinaa koko yön. Mies käytti sitä tarpeillaan pari kertaa yön aikana ja sain unta vasta kolmen aikoihin. Mies oli ihanasti ajatellut, että todennäköisesti nukun vielä 11:sta kun hän tulee käymään kotona ja oli ostanut meille molemmille ruuat.

Yksi tärkeimmistä asioista parisuhteen toimivuuden kannalta on mielestäni kunnioitus toista kohtaan. Siihen kiteytyy niin monta asiaa, jotka auttavat suhdetta toimimaan. Kuten toisen huomioiminen ja ajattelee hänen parastaan. On tullut seurattua joskus Dr.Phil ohjelmaa ja siitä on jäänyt mieleen lause: "Oletko hauskaa seuraa tai hyvä tyttöystävä mielestäsi?" tai jotenkin niin se meni. Välillä on pysähdyttävä miettimään: "haluaisinko seurustella itseni kaltaisen kanssa tai teenkö kaikkeni ollakseni ihana tyttöystävä miehelleni?" 

Joskus tulee valitettua turhista asioista miehelle ja siitä tulee paha mieli. Senkin olisi voinut sanoa paremmin ja rakentavammin. Tuntuu kuitenkin, että olemme molemmat kasvaneet suhteessa parempaan suuntaan. Kommunikoimme enemmän suhteesta kuin muutama vuosi sitten ja uskallamme sanoakin toisen virheistä (tai sitten niihin on kiinnittänyt enemmän huomiota :D) 

 

Välillä kun on alamäkeä, tuntuu "Nyt on päästävä tästä suhteesta!" "Mitä minä roikun tässä, kaikki on huonosti" "Ansaitsen parempaa ja plaa plaa.." Sellainen surkuttelu saattaa kestää kohdallani pari/kolme päivää. Syytän siitä hormoniryöppyjä kuukautiskierron aikana. Surkuttelun mentyä ohi mietin: "Mitä ihmettä ajattelin, hänhän on täydellinen MINULLE!"

Vielä lopuksi kerron, että ovulaatiotestit tulivat postin mukana ja sain kaupan päälle Clearblue raskaustestin. Postimies oli tunkenut paketin pienestä kerrostalon postiluukustamme ja paketti oli vähän kärsinyt :( Se oli rutussa, mutta testit näkyivät olevan ihan kunnossa.

Hurja uni

Näin tosi outoa unta viime yönä. Olimme mieheni kanssa kotona ja äitini oli käymässä. Edesmennyt tyttäremme oli elossa ja hän oli noin vuoden ikäinen. Hän käveli olohuoneessamme vaipat jalassa ja mekko päällä. Hiukset olivat vaalentuneet syntymästä. Olin iloinen, hymyilin ja katselin tytärtämme touhuamassa ympäriinsä. Hän tepasteli luokseni suussaan suklaata. Sanoin "et kai sinä noin isoa palaa voi syödä kerralla" ja otin palan suusta ja annoin siitä pienemmän palan hänelle. Kysyin vielä äidiltäni, että saako hän syödä suklaata. Kehotin tytärtäni menemään vieressäni tuolilla istuvan isin luo. Tyttö lähtikin horjuvin askelin isin syliin. Olin todella ihmeissäni ja katsoin äitiäni: "Miten  ****** (tyttäremme nimi) on täällä, eikö hän olekaan kuollut. Meillähän oli hautajaiset...?" Äitini katsoi minua hämmentyneenä, eikä ymmärtänyt mitä höpötin. 

Sitten uni loppuikin...

Hui.. mitä tuollainen uni voi tarkoittaa..? Pitää katsoa äidin unikirjasta, vaikken yleensä olekaan taikauskoinen. Olisi silti kiva kuikata, onko tuollaiselle jokin merkitys. Herättyäni unesta oloni oli onnellinen ja tyttäremme oli niin kaunis. Tuli niin ikävä tyttöä... mutta myös ehkä hieman katkera olokin. Näin vilaukselta elämästämme, mitä se olisi voinut olla.

Se Oikea

Sain tänään ihanan herätyksen. Tunsin puoliunessa ollessani, että ihan kuin mieheni makaisi vielä vieressäni. Luulin mieheni lähteneen jo töihin. Käänsin kylkeä ja siinähän se oli, tuijotteli ja sanoi hiljaa hyvää huomenta. Voi eii, oliko se siinä katselemassa kun minä, hehkeänä, varmaan vielä kuola poskella tuhisin unissani. Sanoin hyvät huomenet takaisin ja kysyin "eikö sinun pitäis olla jo töissä?", mutta hän menikin hieman myöhempään ja oli juuri lähdössä.

Mies näytti niin syötävän hyvältä ja minä varmaan pesumopilta vasta heränneenä. Tulin kuitenkin erittäin hyvälle tuulelle ja pysähdyin miettimään "Juu u, hän on Se Oikea minulle".

Joskus en uskonut, että kaikille on Se Oikea jossain. Vaan ihmiset päätyvät yhteen ihmisen kanssa, joka ymmärtää häntä, on tukena, on henkisesti samalla aaltopituudella ja "sietää" parhaiten heidän virheitään. Kuitenkin ajan kanssa käsitys minusta ja miehestäni on muuttunut, ehkä hän onkin vain se yksi ja ainoa. Johtuukohan tällainen ajattelun muuttuminen siitä, että rakastan häntä enemmän kuin alkuaikoina, enkä osaa kuvitella muita hänen tilalleen? Vai käykö muillekin pareille näin, joilla menee hyvin? Rakkaus tuntuu voimistuvan ja koko ajan ajattelen vahvemmin, että toivottavasti hänen kanssaan saan vanhana keinua kiikkustuolissa ja katsella lastenlasten leikkejä.

Rakastan tuollaisia hetkiä kuin aamulla, että pysähdyn hetkeksi ja huomaan/tajuan kuinka paljon miestäni rakastan. Silloin sydän oikein hehkuu, hymy tulee huulille ja mietin hiljaa "kyllä, hän on Se Oikea".