Se Oikea

Sain tänään ihanan herätyksen. Tunsin puoliunessa ollessani, että ihan kuin mieheni makaisi vielä vieressäni. Luulin mieheni lähteneen jo töihin. Käänsin kylkeä ja siinähän se oli, tuijotteli ja sanoi hiljaa hyvää huomenta. Voi eii, oliko se siinä katselemassa kun minä, hehkeänä, varmaan vielä kuola poskella tuhisin unissani. Sanoin hyvät huomenet takaisin ja kysyin "eikö sinun pitäis olla jo töissä?", mutta hän menikin hieman myöhempään ja oli juuri lähdössä.

Mies näytti niin syötävän hyvältä ja minä varmaan pesumopilta vasta heränneenä. Tulin kuitenkin erittäin hyvälle tuulelle ja pysähdyin miettimään "Juu u, hän on Se Oikea minulle".

Joskus en uskonut, että kaikille on Se Oikea jossain. Vaan ihmiset päätyvät yhteen ihmisen kanssa, joka ymmärtää häntä, on tukena, on henkisesti samalla aaltopituudella ja "sietää" parhaiten heidän virheitään. Kuitenkin ajan kanssa käsitys minusta ja miehestäni on muuttunut, ehkä hän onkin vain se yksi ja ainoa. Johtuukohan tällainen ajattelun muuttuminen siitä, että rakastan häntä enemmän kuin alkuaikoina, enkä osaa kuvitella muita hänen tilalleen? Vai käykö muillekin pareille näin, joilla menee hyvin? Rakkaus tuntuu voimistuvan ja koko ajan ajattelen vahvemmin, että toivottavasti hänen kanssaan saan vanhana keinua kiikkustuolissa ja katsella lastenlasten leikkejä.

Rakastan tuollaisia hetkiä kuin aamulla, että pysähdyn hetkeksi ja huomaan/tajuan kuinka paljon miestäni rakastan. Silloin sydän oikein hehkuu, hymy tulee huulille ja mietin hiljaa "kyllä, hän on Se Oikea".